Anna Wilhelmus - paintings
  • Home
  • Me and Mondriaan
  • Unen päässä
  • Kuva kulman takana
  • Ajantaju kankaalla

Kuva kulman takana -maalaus- & valokuvakollaaseja - Malmitalon galleria - Malms kulturhus galleri - Helsinki
24.3.–20.4. 2011  

Picture
Passe compose 2011, sekatekniikka kankaalle, 160 x 160cm
Picture
Ennen ja jälkeen 2011, sekatekniikka kankaalle, 120 x 150 cm
Picture
Sunnuntai maalla 2010, sekatekniikka kankaalle, 120 x 90cm
Picture
Mansikka-aika, 2010, sekatekniikka kankaalle, 40 x 100cm
Picture
Pääsiäisvierailu 2011, sekatekniikka kankaalle, 90 x 90cm
Picture
Virtauksia 2010, sekatekniikka kankaalle, 120 x 90 cm
Picture
Kahluujäljet 2011, sekatekniikka kankaalle, 140 x 120 cm
Picture
Pietarilainen kahviserviisi 2010, sekatekniikka kankaalle, 40 x 100cm
Picture
Vettä kengässä 2011, sekatekniikka kankaalle 60 x 80cm
Picture
Hetken valtias 2011, sekatekniikka kankaalle, 80 x 60 cm
Picture
Malmitalon galleria 2011, Helsinki
Picture
Malmitalon galleria 2011, Helsinki
Picture
Mandalankesyttäjä 2011, sekatekniikka kankaalle, 140 x 200cm
Picture
Malmitalon galleria 2011, Helsinki

Aloitin tämän maalausprosessin etsimällä erilaisia valokuvia, jotka kiinnostivat minua. Lopulta maalauksiini valikoitui valokuvia lapsuuden perheestäni, suvustani ja erityisesti suvun naisista. Monissa kuvissa esiinnyn itse, jotkut kuvista on otettu ennen syntymääni.
 Kyseiset albumikuvat ovat usein otettu juhlahetkistä tai lomalta, jossa sukulaiset kokoontuivat yhteen. Valokuvissa on haluttu olla edustavia ja esitellä perhe mahdollisimman edullisessa valossa. 
Valokuvat alkavat maalatessa elää uutta omaa elämäänsä. Kauniin ja hallitun järjestyksen rinnalla kulkee sen kyseenalaistava virtaus, jossa satunnaiset esineet ja asiat puhuvat omaa kieltään. 

Muistojen rinnalle maalausten sisään syntyy uusia tarinoita ja tila, jossa on vapaus leikkiä menneisyyden paloilla ja elementeillä. Maalaamalla tilaa valokuvatun hetken ympärille, syntyy aikakerrostumia, sukupolvien yli kulkevia polkuja ja yhteyksiä. 

Vuoropuhelussa maalauksen kanssa tarina muuttuu, muokkautuu, ja näin alkavat oikeat muistot ja muistamattomuus menettää merkitystään. Tarinasta tulee yhteinen, voin nähdä pienen tyttäreni itsestäni otetuissa valokuvissa. Samalla näen itseni niissä valokuvissa, joissa on kuvattu äitini ja suvun muut naiset.

Toisaalta olen ulkopuolinen tarinankertoja, en kukaan heistä, en edes itsenikään. Muistot vapautuvat, tärkeämmäksi muuttuu miten värit soivat, rytmittyvät, syöksyvät ja kerrostuvat. Miten ne kiertävät maalausta, haastavat ja kutsuvat, tanssivat ja virtaavat. Nyt.




Powered by Create your own unique website with customizable templates.