Ajantaju kankaalla 2.7. -16.8. 2008 Maalauksia
Vuotalon galleria ja aula, Mosaiikkitori 2, Helsinki
Lapsena keksin ajatusleikin, jossa ajattelemalla "Nyt" pystyin palaamaan aina samaan hetkeen. Vaikka tapahtumat peräkkäin muodostivat jatkumon, ajassa oli kohta johon saatoin koska tahansa palata. "Nyt" sulautui yhdeksi, aika olikin tila.
Myöhemmin elämässäni aikakäsitystäni ovat erityisesti muovanneet rakastumiset, äitini kuolema ja oma äitiyteni.
Maalatessa tunne ajasta muuttuu; samanaikaisesti se tiivistyy, tihenee ja toisaalta katoaa, lakkaa olemasta. On kuin se olisi oma ulottuvuutensa, ei lineaarinen vaan enemmän syvyyssuunnassa kulkeva ja tapahtuva, tanssin kaltainen.
Nyt esillä olevassa näyttelyssäni on töitä, jotka on tehty eri tekniikoin ja rytmein. Osa teoksista on pieniä, kukin yhden maalausrupeaman aikana paperille työstettyjä maalauspäiväkirjani tallenteita, neljän kuukauden ajalta.
Isommat, kankaalle ja levylle tehdyt maalaukset, ovat puolestaan pidempään työstettyjä "arvoituksia", joihin on osaan kätketty jokin minulle merkityksellinen valokuva menneisyydestä. Valokuvatun hetken ympärille on maalaamalla syntynyt toinen tila.